Joka kuudes hedelmällisessä iässä oleva pari kohtaa tahatonta lapsettomuutta. Kun raskaus ei ole lähtenyt alkuun vuoden yrittämisen jälkeen, puhutaan lapsettomuudesta. Kuitenkin jopa 80 prosenttia hoitoon tulevista lapsettomuutta kohdanneista saa hoitojen avulla toivomansa lapsen. 

Lapsettomuushoidot kehittyvät jatkuvasti. Felicitas Mehiläisen asiantuntijoilla on käytössä korkeatasoiset ja alan uusimpien vaatimusten mukaiset lapsettomuuden tutkimus- ja hoitomenetelmät.

Lapsettomuushoitojen aloittamista edeltää aina huolellinen kliininen tutkimus sekä perustutkimukset, jotka tehdään raskautta toivovan parin molemmille osapuolille. Hoitotavan valinta riippuu sekä lapsettomuuden syistä että hoidossa olevan parin omasta tilanteesta. Tutkimusten jälkeen jokaiselle parille tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. 

Primaarinen ja sekundaarinen lapsettomuus

Lapsettomuus voi olla primaarista tai sekundaarista. Primaarinen lapsettomuus tarkoittaa, ettei henkilöllä ole yhtään aikaisempaa raskautta. Sekundaarisessa lapsettomuudessa henkilöllä on aikaisempi tai aikaisepia raskauksia tai synnytyksiä, mutta uusi raskaus ei syystä tai toisesta ala. 

Kummassakin tapauksessa kannattaa viimeistään vuoden yrittämisen jälkeen kääntyä asiantuntijan puoleen, jotta lapsettomuuden taustalla mahdollisesti piilevät syyt saadaan selvitettyä. 

Kuinka yleistä lapsettomuus on?

Yli 20 prosenttia naisista kärsii lapsettomuusongelmista. Tutkimusten mukaan kuudesosalla kaikista naisista on joskus ollut vaikeuksia tulla raskaaksi. Naisista yhdeksän prosenttia on ollut lapsettomuuten liittyvissä tutkimuksissa tai saanut hoitoa lapsettomuuteen. Voidaankin sanoa, että joka viides hedelmällisessä iässä oleva pariskunta kärsii tai on kärsinyt lapsettomuudesta, joten lapsettomuuden kanssa tuskaileva pariskunta löytää usein muitakin saman ongelman kanssa eläviä lähipiiristään.

Lapsettomuus on hyvin henkilökohtaista, mutta ainakin tietyille ihmisille siitä puhuminen helpottaa tilannetta. Felicitas Mehiläisellä saa muun hoidon ohella mahdollisuuden myös henkiseen tukeen. 

Mistä lapsettomuus johtuu? 

Yleisimpiä lapsettomuuden syitä ja niihin vaikuttavia tekijöitä ovat lievät hormonihäiriöt, munanjohtimesta peräisin olevat syyt, endometrioosi tai miehestä johtuvat tekijät. Miehestä johtuva syy on useimmiten siittiöiden vähyys, niiden huono liikkuvuus tai vähäinen normaalimuotoisten siittiöiden osuus. Usein nämä esiintyvät yhdessä.

30 prosentissa lapsettomuustapauksista lapsettomuuden syyn taustalla on naisesta johtuva tekijä. Yhtälailla 30 prosentissa tapauksista lapsettomuuden taustalla on miehestä johtuva tekijä. Kolmanneksessa tapauksista syy johtuu molemmista osapuolista, ja kymmenessä prosentissa tapauksista selittävää syytä ei löydy. Nykyisin on kuitenkin mahdollista hoitaa lähes mistä syystä tahansa johtuvaa lapsettomuutta. Helpoimmin hoidettavia ovat lievät hormonihäiriöt, joissa raskaus alkaa käytännössä aina korjaavan lääkityksen jälkeen. 

Kirurgista hoitoa voidaan harkita tietyissä munanjohdinvaurio- ja endometrioositilanteissa. 

Naisesta johtuva lapsettomuus

Naisen lapsettomuustutkimukset aloitetaan tavallisesti kuukautiskierron kartoituksella. Sillä selvitetään, onko munasarjan toiminnassa poikkeavuutta, irtoaako munasolu ja onko keltarauhasen toiminta riittävää raskautta ajatellen. Tämä selviää kierron eri vaiheissa otetuista verinäytteistä. Munarakkulan kehitystä seurataan ultraäänellä.

Näillä perustutkimuksilla saadaan selville tyypillisimmät naisen lapsettomuuden aiheuttajat, joita ovat naisen lievät hormonihäiriöt ja vauriot munajohtimissa.

Miehestä johtuva lapsettomuus

Miehen lapsettomuus johtuu useimmiten siittiöiden vähyydestä, siittiöiden huonosta liikkuvuudesta ja vähäisestä normaalimuotoisten siittiöiden osuudesta. 

Miehelle kannattaa tehdä siemennesteanalyysi jo muutaman kuukauden yrittämisen jälkeen, jos mies on sairastanut pahoja genitaalialueen tulehduksia, jos miehelle on tehty kivespussiin tai nivusalueelle kohdistuneita leikkauksia tai jos kivekset eivät olleet syntyessä laskeutuneet kivespussiin. Erektio- tai ejakulaatiohäiriöt ovat myös syy hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon.

Lue tarina: Emiliasta ja Henrikistä tuli vanhempia vuosia kestäneiden hoitojen jälkeen