Kuukautiskierron kartoitus
Kuukautiskierron kartoituksella selvitetään munasarjojen toimintaa raskautta ajatellen.
Kuukautiskierto selville
Kuukautiskierron kartoituksella selvitetään, onko munasarjan toiminnassa poikkeavuutta, irtoaako munasolu ja onko keltarauhasen toiminta riittävää raskautta ajatellen. Nämä paljastuvat verinäytteillä kierron eri vaiheissa. Munarakkulan kehitystä seurataan ultraäänellä.
Alkukierron näytteet
Kierron alkupuolella (yleensä kierron 2.–5. päivä) otetaan verinäytteet, joista määritetään munasarjojen toimintaa säätelevien hormonien tasot. Tutkittavia hormoneja ovat follikkelia stimuloiva hormoni (FSH), luteinisoiva hormoni (LH) ja prolaktiini eli maidonerityshormoni (PRL). Nämä ns. aivolisäkehormonit säätelevät munasarjan toimintaa. Samasta näytteestä tutkitaan myös kilpirauhashormoni (TSH), joka vaikuttaa kuukautiskierron säätelyyn.
Prolaktiinihormonin eritys vaihtelee vuorokauden ajasta riippuen, ja siksi näyte otetaan aamupäivällä kello 10–12. Ennen näytteenottoa tulee välttää fyysistä rasitusta sekä yhdyntää edellisenä iltana.
Munasarjojen ultraäänitutkimus
Munasarjojen rakennetta tarkastellaan emättimen kautta tehtävässä ultraäänitutkimuksessa. Tutkimuksessa nähdään kehittyvä munarakkula sekä kohdun sisälimakalvon paksuus. Ultraäänitutkimus tehdään kuukautiskierron 10.–13. päivä ja ajoitetaan munasolun irtoamista eli ovulaatiota edeltävään vaiheeseen.
Ultraäänikäynnin yhteydessä sovitaan päivä, jolloin aloitetaan kotona tehtävien ovulaatiotestien seuranta. Ovulaatiotesti muuttuu positiiviseksi noin vuorokautta ennen munasolun irtoamista, kun LH-hormonin pitoisuus veressä nousee.
Loppukierron näyte
Noin viikon kuluttua positiivisesta ovulaatiotestistä otetaan verinäyte, josta määritetään keltarauhashormonin eli progesteronin taso.
Lue myös: Naisesta johtuva lapsettomuus
Felicitas Mehiläisen asiantuntijoilla on käytössä korkeatasoiset ja alan uusimpien vaatimusten mukaiset lapsettomuuden tutkimus- ja hoitomenetelmät.
