Naisesta aiheutuvia syitä hedelmättömyyteen ovat munasarjan toimintahäiriö, munanjohdinvauriot, endometrioosi ja erilaiset kohdun viat. Myös yli- ja alipaino, stressi, ikä sekä sisäsynnytintulehdukset aiheuttavat lapsettomuutta.

Miten naisen lapsettomuutta tutkitaan?

Naisen lapsettomuustutkimukset aloitetaan tavallisesti kuukautiskierron kartoituksella.

Kuukautiskierron kartoituksella selvitetään, onko munasarjan toiminnassa poikkeavuutta, irtoaako munasolu ja onko keltarauhasen toiminta riittävää raskautta ajatellen. Tämä selviää kierron eri vaiheissa otetuista verinäytteistä. Munarakkulan kehitystä seurataan ultraäänellä.

Naiselle tulee kartoituksen aikana keskimäärin kolme käyntiä: kierron alussa ja lopussa käynnit verinäytelaboratoriossa ja ennen kierron puoltaväliä tehtävässä ultraäänitutkimuksessa, jossa tarkistetaan munarakkulan koko.

Näitä tutkimuksia seuraa usein naisen munatorvien aukiolotutkimus, joka tehdään seuraavan kuukautiskierron alussa.

Näillä perustutkimuksilla saadaan selville tyypillisimmät lapsettomuuden aiheuttajat naisella, joita ovat naisen lievät hormonihäiriöt ja vauriot munatorvissa. Ensimmäisten, noin puolentoista kuukauden aikana tehtyjen, tutkimusten jälkeen saatte lääkäriltänne uuden vastaanottoajan, jonne teidän kannattaa tulla yhdessä. Siellä kerrotaan tutkimustenne tuloksista ja suunnitellaan, millainen hoito on juuri teille on sopivin.

Kuukautiskierron laskeminen

Kuukautiskierto alkaa sinä päivänä, kun vuotoa on tullut kunnolla päiväaikaan. Toisin sanoen päivää ei lasketa mukaan tilanteissa, joissa kuukautiset alkavat kuuden jälkeen illalla tai myöhemmin tai jos päivän aikana tulee vähäistä tiputtelua.

Kuukautiskierrolla tarkoitetaan jaksoa kuukautisten alkamisesta seuraavien kuukautisten alkamiseen. Kuukautiskierto kestää noin 28 päivää. Kuukautiskierron pituus on kuitenkin yksilöllistä ja vaihtelee paljon. Normaali kuukautiskiero voikin olla 23–35 päivää.

Kuukautiskierron 3.–5. päivä tarkistetaan perushormonitasot verinäytteistä: FSH, LH ja prolaktiini (aivolisäkehormonit, jotka säätelevät munasarjan toimintaa) ja TSH (kilpirauhashormoni, vaikuttaa kuukautiskierron säätelyyn).

Munasarjojen rakennetta tarkastellaan emättimen kautta tehtävässä ultraäänitutkimuksessa. Näin nähdään kehittyvä munarakkula sekä kohdun sisälimakalvon paksuus. Ultraäänitutkimus tehdään kuukautiskierron 10.–13. päivä ja ajoitetaan munasolun irtoamista eli ovulaatiota edeltävään vaiheeseen.

Munasarjaperäiset syyt 

Naisella tavallisin lapsettomuuden syy on munasarjan toimintahäiriö. Epäsäännöllinen, pitkä kuukautiskierto (yli 37 vuorokautta) voi olla oire ns. polykystiset (monirakkulaiset) munasarjat -oireyhtymästä (PCOS). Siinä mieshormonien eli androgeenien liikatuotto aiheuttaa munarakkulan kehityksen pysähtymisen ja sen seurauksena muun muassa kuukautishäiriöitä sekä munasolun irtoamishäiriöitä.
Maitohormonin (prolaktiini) liikatuotto sekä kilpirauhasen toimintahäiriö voivat aiheuttaa munasolun kypsymishäiriön, jonka vuoksi kaikilta tutkitaan näiden hormonien eritys verikokeella. Munasarjan toiminta häiriintyy myös yli- ja alipainosta, ja silloin tärkeintä on painon saaminen normaalirajoihin. Liiallinen liikunta voi vaikeuttaa raskaaksi tuloa estämällä munarakkulan kasvun.
Noin yhdelle prosentille naisista tulee ennenaikaiset vaihdevuodet eli munasarjojen toiminta loppuu tuntemattomasta syystä jo ennen 40 ikävuotta. Silloin hoitoja omilla munasoluilla ei voida toteuttaa.

Voiko munajohdinvaurio aiheuttaa lapsettomuutta?

Noin 15 prosentilla lapsettomuustutkimuksiin tulevista naisista todetaan munanjohdinvaurio. Tämä voi olla seurausta sairastetusta sisäsynnytinelintulehduksesta, pikkulantion alueen leikkauksista tai endometrioosista. Vaurio voi olla toispuoleinen, jolloin raskaus voi alkaa ilman hoitoja, mutta täydellinen tukos estää luonnollisen hedelmöittymisen, ja avuksi tarvitaan koeputkihedelmöityshoitoa.
Leikkaushoidolla voidaan joskus avata tukos, mutta se saattaa altistaa kohdunulkopuoliseen raskauteen. Munanjohtimien toiminnan tutkiminen aloitetaan hysterosalpingosonografialla (HSSG). Siinä kohdun sisälle asetetulla katetrilla ruiskutetaan kohtuun lämmintä keittosuolaa ja ilmakuplia, joiden vapautumista vatsaonteloon tarkastellaan ultraäänen avulla. Tarvittaessa munanjohtimien tukosepäily varmistetaan vielä vatsaontelon tähystyksellä.

Endometrioosi heikentää hedelmällisyyttä 

Endometrioositaudissa kohdun limakalvoa esiintyy erillisinä pesäkkeinä kohdun ulkopuolella. Pesäke paksuuntuu ja vuotaa samoin kuin kohdun sisällä oleva limakalvo. Kuukautiskivut sekä yhdyntä- tai tärinäkivut voivat olla merkkejä endometrioosista. Endometrioosi on yleinen sairaus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Sen voi löytää gynekologisessa tutkimuksessa aristavina nystyinä ja, jos se on vaurioittanut munasarjoja, se näkyy ns. suklaakystinä ultraäänitutkimuksessa. Osa endometrioosipesäkkeistä löytyy vain vatsaontelon tähystyksessä.
Lisätietoja voit lukea Endometrioosiyhdistyksen sivuilta.

Kohtupoikkeavuudet ja lapsettomuus

Kohtuonteloon päin kasvavat lihaskasvaimet eli myoomat ja synnynnäiset rakenneviat voivat häiritä raskauden alkamista ja kulkua. Myös toistuvat kohtuontelon kaavinnat ja tulehdukset voivat aiheuttaa kiinnikkeitä, ja siten hankaloittaa raskauden alkamista. Myoomat todetaan ultraäänitutkimuksessa ja kohtuontelosta saadaan lisätietoa hysterosalpingosonografialla (HSSG).

Ultraäänikäynnin yhteydessä sovitaan päivä, jolloin aloitetaan kotona tehtävien ovulaatiotestien seuranta. Ovulaatiotesti muuttuu positiiviseksi noin vuorokautta ennen munasolun irtoamista, kun LH-hormonin pitoisuus veressä nousee.

Keltarauhashormonin vaikutus

Munarakkulan puhjetessa, eli ovulaatiossa, munarakkulasta jää jäljelle osa, joka muodostuu keltarauhaseksi. Keltarauhanen tuottaa keltarauhashormonia eli progesteronia. Sitä tarvitaan, jotta alkanut raskaus voi jatkua.

Keltarauhashormonia on veressä selvästi enemmän, kun munasolu on irronnut. Siksi keltarauhashormonipitoisuus tutkitaan verinäytteestä viikko positiivisen ovulaatiotestituloksen jälkeen.

Kun harkitset lapsettomuustutkimuksia: