Naisesta aiheutuvia syitä hedelmättömyyteen ovat munasarjan toimintahäiriö, munanjohdinvauriot, endometrioosi sekä erilaiset kohdun viat. Myös yli- ja alipaino, stressi, ikä sekä sisäsynnytintulehdukset aiheuttavat lapsettomuutta.

Miten naisen lapsettomuutta tutkitaan?

Naisen lapsettomuustutkimukset aloitetaan tavallisesti kuukautiskierron kartoituksella.

Kuukautiskierron kartoituksella selvitetään, onko munasarjan toiminnassa poikkeavuutta, irtoaako munasolu sekä onko keltarauhasen toiminta riittävää raskautta ajatellen. Ne selviävät kierron eri vaiheissa otetuista verinäytteistä. Munarakkulan kehitystä seurataan ultraäänellä.

Tutkimuksia seuraa usein munanjohtimien aukiolotutkimus, joka tehdään seuraavan kuukautiskierron alussa.

Näillä perustutkimuksilla saadaan selville naisille tyypillisimmät lapsettomuuden aiheuttajat, eli lievät hormonihäiriöt ja vauriot munanjohtimissa. 

Lue myös: Kuukautiskierto ja ovulaatio

Munasarjoista johtuvat lapsettomuuden syyt

Naisella tavallisin lapsettomuuden syy on munasarjan toimintahäiriö. Epäsäännöllinen, pitkä kuukautiskierto (yli 37 vuorokautta) voi olla oire monirakkulaisten munasarjojen oireyhtymästä (PCOS). Siinä mieshormonien eli androgeenien liikatuotto aiheuttaa munarakkulan kehityksen pysähtymisen, minkä seurauksena aiheutuu muun muassa kuukautishäiriöitä sekä munasolun irtoamishäiriöitä.

Maitohormonin (prolaktiini) liikatuotto sekä kilpirauhasen toimintahäiriö voivat aiheuttaa munasolun kypsymishäiriön. Kaikilta lapsettomuustutkimuksiin tulevilta tutkitaan näiden hormonien eritys verikokeella. Munasarjan toiminta häiriintyy myös yli- ja alipainosta. Niissä tapauksissa painon saaminen normaalirajoihin on tärkeää. Liiallinen liikunta voi vaikeuttaa raskaaksi tuloa estämällä munarakkulan kasvun.

Noin yhdelle prosentille naisista tulee ennenaikaiset vaihdevuodet eli munasarjojen toiminta loppuu tuntemattomasta syystä jo ennen 40:tä ikävuotta. Silloin hoitoja omilla munasoluilla ei voida toteuttaa.

Tukkeutunut munanjohdin lapsettomuuden taustalla 

Noin 15 prosentilla lapsettomuustutkimuksiin tulevista naisista todetaan munanjohdinvaurio. Munanjohtimet voivat olla joko kokonaan tukossa tai niitä ympäröivät kiinnikkeet haittaavat munasolun kulkemista munanjohtimessa. Munanjohtimen tukos johtuu yleisimmin tulehduksen jälkitilasta. Myös lantion alueen leikkaukset tai endometrioosi voivat aiheuttaa munanjohtimen tukkivia kiinnikkeitä. Vaurio voi olla toispuoleinen, jolloin raskaus voi alkaa ilman hoitoja, mutta täydellinen tukos estää luonnollisen hedelmöittymisen. Tällaisissa tapauksissa hoitona käytetään koeputkihedelmöitystä. Tukos voidaan joskus avata leikkaushoidolla, mutta se saattaa altistaa kohdun ulkopuoliseen raskauteen.

Munanjohtimien toiminnan tutkiminen aloitetaan munanjohtimien aukiolotutkimuksella eli hysterosalpingosonografialla (HSSG). Siinä kohdun sisälle asetetulla katetrilla ruiskutetaan kohtuun lämmintä keittosuolaa ja ilmakuplia, joiden vapautumista vatsaonteloon tarkastellaan ultraäänen avulla. Tarvittaessa munanjohtimien tukosepäily varmistetaan vielä vatsaontelon tähystyksellä.

Munanjohtimet voivat olla joko kokonaan tukossa tai niitä ympäröivät kiinnikkeet haittaavat munasolun kulkua munanjohtimessa. Tärkein syy munanjohtimen tukokselle on tulehduksen jälkitila. Myös lantion alueen leikkaukset tai endometrioosi voivat aiheuttaa kiinnikkeitä.

Endometrioosi heikentää hedelmällisyyttä 

Endometrioositaudissa kohdun limakalvoa esiintyy erillisinä pesäkkeinä kohdun ulkopuolella. Pesäke paksuuntuu ja vuotaa samoin kuin kohdun sisällä oleva limakalvo. Kuukautiskivut sekä yhdyntä- tai tärinäkivut voivat olla merkkejä endometrioosista. Endometrioosi on yleinen sairaus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Sen voi löytää gynekologisessa tutkimuksessa aristavina nystyinä. Mikäli endometrioosi on vaurioittanut munasarjoja, näkyy se ns. suklaakystinä ultraäänitutkimuksessa. Osa endometrioosipesäkkeistä löytyy vain vatsaontelon tähystyksessä.

Lue lisää endometrioosista ja sen hoidosta

Kohtupoikkeavuudet ja lapsettomuus

Kohtuonteloon päin kasvavat lihaskasvaimet eli myoomat ja synnynnäiset rakenneviat voivat häiritä raskauden alkamista ja kulkua. Myös toistuvat kohtuontelon kaavinnat ja tulehdukset voivat aiheuttaa kiinnikkeitä ja siten hankaloittaa raskauden alkamista. Myoomat todetaan ultraäänitutkimuksessa ja kohtuontelosta saadaan lisätietoa munanjohtimien aukiolotutkimuksella eli hysterosalpingosonografialla (HSSG).

Fragile X ja hedelmällisyys

X-kromosomissa sijaitsee FMR-1-niminen geeni, jonka mutaatio aiheuttaa Fragile X -oireyhtymän. Se on yksi tunnetuimmista perinnöllisten kehityshäiriöiden aiheuttajista.

Kyseessä oleva mutaatio voi olla esimutaatio, jolloin mutaation kantajat ovat oireyhtymän oireettomia kantajia tai täysmutaatio, joka voi merkitä kehitysvammaisuutta. Esimutaatiota kantavat voivat kärsiä lapsettomuudesta, ja siksi Fragile X -oireyhtymää kartoittava DNA-tutkimus voidaan tehdä lapsettomuushoitojen yhteydessä.

Lue lisää Felicitas Mehiläisen perinnöllisyysneuvonnasta

Keltarauhashormonin vaikutus raskaaksi tulemiseen

Ovulaatiossa munarakkulasta jää jäljelle osa, joka muodostuu keltarauhaseksi. Keltarauhanen tuottaa keltarauhashormonia eli progesteronia. Sitä tarvitaan, jotta alkanut raskaus voi jatkua.

Keltarauhashormonia on veressä selvästi enemmän munasolun irtoamisen jälkeen. Keltarauhashormonipitoisuus tutkitaan verinäytteestä viikko positiivisen ovulaatiotestituloksen jälkeen.

Lapsettomuuden syy voi selvitä jo ensikäynnillä kokeneen lääkärin kanssa. Ensikäynnille kannattaa tulla yhdessä kumppanin kanssa. Varaa aika lapsettomuuslääkärin ensikäynnille tai jätä meille yhteydenottopyyntö