Hedelmällisyysterveys

Suomalaiset hankkivat lapsensa aiempaa vanhempina. Naisen ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 29,4 vuotta, ja kaikkien synnyttäjien ikä on keskimäärin reilut 31 vuotta. Naisen ikä vaikuttaa oleellisesti hedelmällisyyteen ja raskauden alkamisen todennäköisyyteen. 

Munasarjojen toiminnallista kapasiteettia voi mitata

Naisen hedelmällisin ikä on yleisesti 20–25 vuotta. Tällöin myös Anti-mullerian-hormonia (AMH) on eniten naisen veressä. Hormonin tasoa voidaan mitata. AMH-mittauksella  saadaan tietoa munasarjojen toiminnallisesta kunnosta. Mittausta suositellaan erityisesti yli 35-vuotiaille. 

Hedelmällisyysneuvola auttaa kun hedelmällisyys mietityttää

Omasta hedelmällisyydestä ei ole useinkaan huolta, jos on alle 30-vuotias perusterve nainen, ei kärsi piilevistä yleissairauden oireista, kuukautiset ovat säännölliset ja elintavat terveelliset. Käyntiä Felicitas Mehiläisen hedelmällisyysneuvolassa kannattaa kuitenkin harkita, mikäli omat elämäntavat eivät ole aivan kunnossa, on jokin perussairaus tai sen oireita ja äidin kuukautiset ovat loppuneet nuorena. 

Vaihdevuosiksi kutsutaan naisen ikäkautta, jolloin lisääntymiseen liittyvä hormonituotanto vähenee. Samalla myös kuukautiskierto päättyy. Vaihdevuodet alkavat yleensä yksilöllisesti 45–55 vuoden välillä. Perimä vaikuttaa vaihdevuosien alkamisajankohtaan. Munasarjojen toiminnan ennenaikaisesta hiipumisesta eli ennenaikaisista vaihdevuosista puhutaan, kun kuukautiset jäävät pois alle 40-vuotiaana. Usein lapsettomuushoitojen yhteydessä tästä tilanteesta käytetään lyhennettä POF (Premature Ovarian Failure).

Ei vain hoitoja, vaan myös hedelmällisyyden kartoitusta

Ennen lapsettomuushoitojen aloittamista on syytä kartoittaa kokonaistilanne, eli kaikki hedelmällisyysterveyteen vaikuttavat asiat ja korjata hedelmällisyyttä mahdollisesti heikentävät taustatekijät, mikäli mahdollista.

Pitkään jatkunut stressi, ravintovaje ylenpalttista liikuntaa harrastavilla sekä elämän ylikontrollointi näkyvät selvästi Felicitas Mehiläisen hedelmällisyysneuvolan vastaanotolla. Merkittäviä raskaaksi tuloa vaikeuttavia elintapoja ovat myös tupakointi ja ylipaino.

Lue myös: Elintapojen vaikutus hedelmällisyyteen

Kuparikierukka voi aiheuttaa ongelmia

Hedelmällisyysterveyttä heikentävät myös piilevät, toisinaan oireettomat tai  olemassa olevat perussairaudet, kuten kilpirauhasen toimintahäiriö, gynekologiset sairaudet, gluteeniyliherkkyys, diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit ja autoimmuunisairaudet. Myös aiempi kuparikierukka voi joissain tapauksissa olla taustatekijä hankaloituneeseen raskaaksi tuloon.

Miehen hedelmällisyysterveys on yhtä merkittävää kuin naisenkin. Miehen elintavoilla, kuten mahdollisella tupakoinnilla, ylipainolla ja perussairauksilla, on paljon merkitystä siittiöiden tuotantoon ja kuntoon. 

Tutkimus: Hedelmällisyys ei huoleta suomalaisia 

Mehiläisen ja IROResearchin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisia ei juurikaan huoleta oma hedelmällisyysterveys. Lapsia toivovista vastaajista 64 prosenttia ei ole lainkaan huolissaan tai on vain vähän huolissaan joko itsensä tai kumppaninsa raskaaksi tulemisesta. Mehiläisen gynekologi muistuttaa, että tiettyihin asioihin olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota, jos hedelmällisyydestään haluaa pitää huolta.