Endometrioosi

Endometrioosi on gynekologinen sairaus, jota esiintyy noin 5-10 %:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista. Sen oireita ovat mm. kuukautiskivut, yhdyntäkivut ja vuotohäiriöt ja se voi aiheuttaa lapsettomuutta. Valtaosa naisista tulee spontaanisti raskaaksi, mutta endometrioosipotilaan kannattaa hakeutua lapsettomuustutkimuksiin puolen vuoden raskausyrityksen jälkeen. Endometrioosin vaikeusaste ja ikä heikentävät endometrioosipotilaan hedelmällisyyttä.

Endometrioosi (kohdun limakalvon sirottumatauti) on pitkäaikainen ja hyvänlaatuinen gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella aiheuttaen kroonisen tulehdusreaktion. Sitä esiintyy noin 5–10 %:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista. Sairaudella on perinnöllisyyden taipumus; jos suvussa esiintyy endometrioosia, riski sairauteen on monikertainen. Endometrioosi on estrogeeniriippuvainen sairaus ja siksi sitä ei yleensä esiinny vaihdevuosien jälkeen. Sairauden syntymekanismi on edelleen epäselvä.

Endometrioosia voi esiintyä:

• pesäkkeinä vatsakalvon pinnoilla (peritoneaalinen muoto)
• munasarjassa suklaakystana (endometrioma)
• syvinä pesäkkeinä emättimen ja peräsuolen välissä (rektovaginaalinen muoto), virtsarakossa, suolessa sekä harvemmin muissa elimissä.

Endometrioosin oireet

Oireet ovat moninaiset riippuen siitä, missä endometrioosipesäkkeitä esiintyy. Munasarjojen sekä endometrioosipesäkkeiden tuottama estrogeeni ylläpitää sairautta, ja siihen liittyvä vatsaontelon tulehdusreaktio on syynä kipuun sekä lapsettomuuteen.

Tavallisimmat endometrioosin oireet ovat:

• kuukautiskipu, joka alkaa useita päiviä ennen vuodon alkua
• vuotohäiriöt
• yhdyntä- ja tärinäkipu
• virtsaamis- ja ulostamiskivut vuodon aikana
• verivirtsaisuus ja -uloste vuodon aikana
• epämääräinen alavatsan turvottelu ja kipu kierron vaiheesta riippumatta
• lapsettomuus.

Oireilla voi olla voimakas negatiivinen vaikutus naisen elämänlaatuun ja endometrioosi aiheuttaakin usein väsymystä sekä mielialamuutoksia. Toisaalta endometrioosilöydökset ja oireet eivät kulje välttämättä käsi kädessä. Kolmasosa endometrioosipotilaista on oireettomia.

Sairauden jäljille päästään esitiedoilla sekä gynekologisen tutkimuksen ja ultraäänen avulla. Normaali gynekologinen tutkimus ei poissulje lievää endometrioosia. Tyypillisin löydös endometrioosille on arkuus kohdun takakannattimien alueella. Kohdun liikuttelu aristaa ja joskus emättimen pohjukassa nähdään sinertävää endometrioosikudosta. Ultraäänellä pinnalliset pesäkkeet eivät näy, mutta munasarjan suklaakystat sekä rakon että suolen syvät pesäkkeet voidaan havaita.

Endometrioosin hoito

Parantavaa hoitoa endometrioosiin ei ole ja siksi hoitomenetelmät räätälöidään potilaan oireiden ja löydösten perusteella. Endometrioosipotilaalla hoidetaan joko kipua tai lapsettomuutta – molempien samanaikainen hoito on haastavaa. Kivun hoito perustuu estrogeenin vaikutuksen estämiseen endometrioosikudoksessa. Tämä onnistuu mm. yhdistelmäehkäisypillerillä, minipillerillä, hormonikierukalla tai muilla estrogeenin eritystä vähentävällä hormonaalisella lääkityksellä. Myös leikkaushoito on mahdollinen, jos lääkkeelliset hoidot eivät auta. Oireetonta endometrioosia ei tarvitse hoitaa.

Endometrioosi ja hedelmällisyys

Endometrioosi voi vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen hidastaen raskaaksi tuloa tai aiheuttaen lapsettomuutta.

Endometrioosin vaikutukset hedelmällisyyteen ovat moninaiset:

• Endometrioosia sairastavan naisen kohdun limakalvo voi erota terveen naisen limakalvosta.
• Vatsaontelossa esiintyvä krooninen tulehdustila ylläpitää endometrioosia.
• Edellä mainitut seikat voivat heikentää munasolujen ja alkioiden laatua sekä haitata alkion kiinnittymistä kohdun limakalvolle.
• Endometrioosilla on kudoksia kurova vaikutus ja se voi aiheuttaa kiinnikkeitä gynekologisiin elimiin. Nämä voivat puolestaan muuttaa anatomiaa ja häiritä munasolun irtoamista sekä munasolun ja siittiöiden kulkeutumista munanjohtimeen.

On kuitenkin hyvä muistaa, että valtaosa endometrioosia sairastavista naisista tulee spontaanisti raskaaksi ilman ongelmia. Jos endometrioosia sairastavan naisen raskaus ei ole alkanut puolen vuoden raskausyrityksen jälkeen, on hyvä hakeutua tutkimuksiin. Lasten hankkimisen lykkääminen myöhemmälle iälle lisää lapsettomuusriskiä. Endometrioosin vaikeusaste vaikuttaa hedelmällisyyteen. Mitä vaikeampi tauti, sitä todennäköisemmin tarvitaan lapsettomuushoitoja.

Endometrioosi ja lapsettomuushoidot

Ennen varsinaisia lapsettomuushoitoja oireista peritoneaalista endometrioosia voidaan hoitaa myös kirurgisesti parantamaan raskausennustetta. Hoitopäätöksiin vaikuttavat aina taustalla olevat tekijät. Mitä pidempään raskautta on yritetty ja mitä enemmän naisella on ikää, sitä aktiivisempi ja tehokkaampi hoitolinja valitaan. Hoidon valintaan vaikuttaa keskeisesti myös puolison sperma-analyysin tulos.

Jos endometrioosikivut ovat hallinnassa ja tautimuoto on lievä, voidaan edetä inseminaatiohoitoihin edellyttäen, että munajohtimet ovat avoimet ja spermassa on maksimissaan lieviä muutoksia. Jos tauti on vaikea, siirrytään heti tehokkaimpaan hoitomuotoon eli koeputkihedelmöityshoitoon.

Lapsettomuushoidot räätälöidään aina yksilöllisesti huomioiden kaikki hoidon tulokseen vaikuttavat osa-alueet.