Felicitaksen äitiysneuvolassa pidämme asiakkaillemme synnytysvalmennusta noin raskausviikolta 30 alkaen. Valmennuksia on yleensä kolme kertaa neuvolakäyntien yhteydessä. Valmennus on äidille/pariskunnalle/tukihenkilölle vapaaehtoista.

Valtaosa ensisynnyttäjistä haluaa valmennuksen, josta saa kattavan tietopaketin liittyen synnytyksen käynnistymiseen, kivunlievitykseen, alatie- ja sectiosynnytykseen sekä imetykseen ja vauvan hoitoon. Uudelleen synnyttäjät eivät yleensä enää koe tarvetta valmennukselle.

Vaikka valtaosa synnytyksistä menee hyvin, on myös hyvä tietää vaihtoehtoisista synnytystavoista.

Synnytys

Synnytyksen käynnistyminen

Synnytys voi käynnistyä supistuksilla tai lapsiveden menolla. Kun supistukset tulevat säännöllisesti, voimistuvat ja tulevat noin viiden minuutin välein, on hyvä aika lähteä sairaalaan.

Jos lapsivesi menee, voi supistuksien alkamista odotella 12 tunnin ajan kotona, mikäli lapsivesi on väriltään kirkasta tai haalean vaaleanpunaista, sikiön liikkeet tuntuvat, sikiö on kohdussa pää alaspäin ja raskaus on sujunut normaalisti. Sairaalaan kannattaa kuitenkin jo tässä vaiheessa soitella.

Jos lapsivesi on vihertävää tai veristä, sikiö on perätilassa tai on kyseessä kaksosraskaus, on sairaalaan syytä lähteä välittömästi lapsiveden mentyä.

Yleensä synnytys käynnistyy itsestään 12 tunnin kuluessa lapsiveden menosta. Jos näin ei kuitenkaan käy, soitetaan sairaalaan tarvittessa uudestaan, jolloin raskaana oleva ohjataan synnytyssairaalaan käynnistystä varten.

Alatiesynnytyksen vaiheet

Kun synnytys on käynnistynyt, äiti/pariskunta/tukihenkilö ohjataan sairaalassa synnytyshuoneeseen. Tätä vaihetta kutsutaan avautumisvaiheeksi. Tällöin kohdunsuu avautuu, kaulakanava lyhenee ja sikiö laskeutuu alemmas synnytyskanavaan supistuksien voimasta. Tässä vaiheessa on hyvä miettiä yhdessä kätilön kanssa mahdollista kivunlievitystä – joko lääkketöntä tai lääkkeellistä.

Lääkkeettömiä kivunlievitysvaihtoehtoja on mm erilaiset asennot ( esim keinutuolin, säkkituolin tai voimistelupallon avulla ), lämpö ( tyyny, suihku tai amme ), hieronta ja aqua- eli vesirakkulat.

Lääkkeellisä kivunlievityksiä on esimerkiksi vahvat kipulääkkeet suun kautta tai pistoksena lihakseen, ilokaasu, epiduraali- ja spinaalipuudutus, paracervicaali- tai pudendaalipuudutus.

Avautumisvaihe kestää yleensä useita tunteja.

Kun kohdunsuu on täysin auki ( 10 cm ) ja sikiön tarjoutuva osa on matalalla, on synnytyksessä siirrytty ponnistusvaiheeseen. Tällöin synnyttäjä tuntee voimakasta painon tunnetta ja tulee tarve ponnistaa supistuksen aikana.

Synnyttäjä voi itse valita itselleen mieluisan ponnistusasennon, mikäli siihen ei ole mitään lääketieteellistä estettä. Ponnistaa voi esimerkiksi sängyllä puoli-istuvassa asennossa tai kyljellään, jakkaralla, nelinkontin, seisten tai polviseisonnassa. Asentoa voi myös vaihtaa supistuksien välissä.

Ponnistusvaihe kestää yleensä muutamista minuuteista reiluun tuntiin ja se päättyy vauvan syntymään. Tarvittaessa ponnistusvaiheessa voidaan käyttää apuna imukuppia.

Vauvan synnyttyä hänet nostetaan äidin rinnalle, jossa hän saa rauhassa totutella kohdun ulkopuoliseen elämään. Kohtu jatkaa vielä supistelua, jotta istukka ja sikiökalvot syntyvät. Tätä vaihetta kutsutaan jälkeisvaiheeksi. Tämä kestää yleensä muutamista minuuteista noin puoleen tuntiin.

Istukan ja kalvojen synnyttyä, on synnytys virallisesti päättynyt. Tämän jälkeen kätilö tarkastaa välilihan ja emättimen alueen. Jos väliliha on jouduttu leikkaamaan ( episiotomia ) tai on tullut repeämiä, kätilö ompelee mahdolliset vauriot sulavilla ompeleilla paikallispuudutuksessa.

Äiti saa imettää vauvaa heti, kun vauva on siihen halukas. Ennen vuodeosastolle siirtymistä vauva mitataan, punnitaan ja pestään/kylvetetään. Myös vauvan hengitystä, pulssia ja lämpöä seurataan syntymän jälkeen.

Sectio eli keisarinleikkaus

Joskus synnytys hoidetaan keisarinleikkauksella sikiöstä tai äidistä johtuvista syistä. Tyypillisiä tällaisia syitä on mm sikiön tarjontavirhe ( esim perätila ), sikiön suuri koko suhteessa äidin lantioon, äidin sairaus tai synnytyspelko.

Yleensä sairaalaan saavutaan leikkauspäivän aamuna sovittuna aikana. Leikkausvalmistelut tehdään osastolla ( verenpaine, paino, sikiön sykekuuntelu ), minkä jälkeen kätilö saattaa äidin ja puolison/ tukihenkilön leikkausosastolle.

Leikkausosaston henkilökunta tekee leikkausvalmistelut loppuun, kuten laittaa elintoimintoja tarkkailevat laitteet paikoilleen, tiputuskanyylin käteen, virtsakatetrin rakkoon sekä laittaa selkäydinpuudutuksen valmiiksi. Vatsa alue pestään desinfioivalla pesuaineella ja leikkausalue ja sen ympäristö peitellään steriileillä liinoilla.

Leikkaus kestää noin 10 minuuttia vauvan syntymään. Tämän jälkeen vauva näytetään vanhemmille ja kätilö vastaanottaa vauvan. Hyväkuntoinen vauva voidaan laittaa äidin rinnalle ihokontaktiin.

Samanaikaisesti lääkäri irroittelee istukan ja kohtu sekä vatsaontelo puhdistetaan verestä ja lapsivedestä. Sen jälkeen leikkausalue suljetaan useassa kerroksessa sulavilla ompeleilla ja ihoon laitetaan joko tikit tai hakaset. Heräämössä ollaan seurannassa noin kaksi tuntia, jonka jälkeen äiti/perhe siirretään takaisin vuodeosastolle.

Joskus alatiesynnytys voi yllättäen päätyä keisarinleikkaukseen. Yleisempiä syitä tähän on mm. sikiön uhkaava hapenpuute tai pitkittynyt synnytys. Tällöin voi kysessä olla selkäydinpuudutuksessa tehtävä kiireellinen sectio tai nukutuksessa tehtävä hätäsectio.