Synnytys ja siihen valmistautuminen

Felicitas Mehiläisen äitiysneuvolassa järjestämme synnytysvalmennuksia, josta saa kattavan tietopaketin synnytykseen, imetykseen ja vauvanhoitoon liittyen. 

Valmennuksia on yleensä kolme kertaa neuvolakäyntien yhteydessä. Valmennnukset alkavat raskausviikolla 30. 

Valtaosa ensisynnyttäjistä haluaa valmennuksen, josta saa kattavasti synnytyksen käynnistymiseen, kivunlievitykseen, alatie- ja sektiosynnytykseen sekä imetykseen ja vauvan hoitoon liittyvää tietoa. 

Synnytyksen käynnistyminen

Synnytys voi käynnistyä supistuksilla tai lapsiveden menolla. Kun supistukset tulevat säännöllisesti, voimistuvat ja tulevat noin viiden minuutin välein, on hyvä aika lähteä sairaalaan.

Jos lapsivesi menee, voi supistusten alkamista odotella 12 tunnin ajan kotona, mikäli lapsivesi on väriltään kirkasta tai haalean vaaleanpunaista, sikiön liikkeet tuntuvat, sikiö on kohdussa pää alaspäin ja raskaus on sujunut normaalisti. Sairaalaan kannattaa kuitenkin soittaa lapsiveden mentyä.

Jos lapsivesi on vihertävää tai veristä, sikiö on perätilassa tai on kyseessä kaksosraskaus, on sairaalaan syytä lähteä välittömästi lapsiveden mentyä.

Yleensä synnytys käynnistyy itsestään 12 tunnin kuluessa lapsiveden menosta. Jos näin ei kuitenkaan käy, soitetaan synnytyssairaalaan tarvittessa uudestaan, jolloin raskaana oleva ohjataan sairaalaan käynnistystä varten.

Alatiesynnytyksen vaiheet

Kun synnytys on käynnistynyt, alkaa avautumisvaihe, joka kestää erityisesti ensisynnyttäjän kohdalla yleensä useita tunteja. Avautumisvaiheessa kohdunsuu avautuu, kohdunkaulakanava lyhenee ja sikiö laskeutuu supistusten voimasta alemmas synnytyskanavaan. 

Kun kohdunsyy on auennut joitain senttejä, ohjataan synnyttäjä ja puoliso tai tukihenkilö synnytyssairaalan synnytyshuoneeseen. Tässä vaiheessa on hyvä miettiä kätilön kanssa kivunlievitystä.

Lääkkeettömiä kivunlievitysvaihtoehtoja ovat muun muassa erilaiset asennot esimerkiksi keinutuolin, säkkituolin tai voimistelupallon avulla, kuuma suihku tai kylpy, lämpötyyny, hieronta sekä aqua- eli vesirakkulat.

Lääkkeellisiä kivunlievityksiä ovat esimerkiksi suun kautta otettavat tai pistoksena lihakseen annettavat vahvat kipulääkkeet, ilokaasu, epiduraali- ja spinaalipuudutus sekä paraservikaali- tai pudendaalipuudutus.

Kun kohdunsuu on täysin auki ja sikiön on laskeutunut kohti synnytyskanavaa, on synnytyksessä siirrytty ponnistusvaiheeseen. Tällöin synnyttäjä tuntee voimakasta painon tunnetta ja tulee tarve ponnistaa supistuksen aikana.

Synnyttäjä voi itse valita itselleen mieluisan ponnistusasennon, mikäli siihen ei ole lääketieteellistä estettä. Ponnistaa voi esimerkiksi sängyllä puoli-istuvassa asennossa tai kyljellään, jakkaralla, nelinkontin, seisten tai polviseisonnassa. Asentoa voi myös vaihtaa supistusten välillä.

Ponnistusvaihe kestää yleensä muutamista minuuteista reiluun tuntiin ja se päättyy vauvan syntymään. Tarvittaessa ponnistusvaiheessa voidaan käyttää apuna imukuppia.

Vauvan synnyttyä hänet nostetaan äidin rinnalle, jossa vauva saa rauhassa totutella kohdun ulkopuoliseen elämään. Kohtu jatkaa vielä supistelua, jotta istukka ja sikiökalvot syntyvät. Tätä vaihetta kutsutaan jälkeisvaiheeksi. Se kestää yleensä muutamista minuuteista noin puoleen tuntiin.

Istukan ja kalvojen synnyttyä on synnytys virallisesti päättynyt. Tämän jälkeen kätilö tarkastaa välilihan ja emättimen alueen. Jos välilihaa on jouduttu leikkaamaan eli on tehty episiotomia tai synnytyksessä on tullut repeämiä, ompelee kätilö mahdolliset vauriot sulavilla ompeleilla paikallispuudutuksessa.

Äiti saa imettää vauvaa heti, kun vauva on siihen halukas. Vauvan hengitystä, pulssia ja lämpöä seurataan syntymän jälkeen ja vauva punnitaan sekä mitataan.

Sektio eli keisarileikkaus

Joskus synnytys hoidetaan keisarileikkauksella sikiöstä tai äidistä johtuvista syistä. Tyypillisiä syitä ovat muun muassa sikiön tarjontavirhe (esim. perätila), sikiön suuri koko suhteessa äidin lantioon, äidin sairaus tai synnytyspelko.

Keisarileikkaus tehdään yleensä puudutuksessa. Vauva syntyy yleensä noin kymmenen minuutin sisällä leikkauksen aloittamisesta. Leikkauksen alussa vatsanpeitteet avataan, kohdun seinämään tehdään viilto ja kalvot puhkaistaan. Sikiö autetaan ulos ja napanuora katkaistaan. Hyväkuntoinen vauva voidaan laittaa äidin rinnalle ihokontaktiin.

Lääkäri irroittaa istukan, ja kohtu sekä vatsaontelo puhdistetaan verestä ja lapsivedestä. Sen jälkeen leikkausalue suljetaan useassa kerroksessa sulavilla ompeleilla. Leikkauksen jälkeen äiti on heräämössä seurannassa noin kaksi tuntia, minkä jälkeen äiti siirretään vuodeosastolle.

Joskus alatiesynnytys voi yllättäen päätyä keisarileikkaukseen. Yleisimpiä syitä tähän ovat sikiön uhkaava hapenpuute tai pitkittynyt synnytys. Tällöin voi kysessä olla selkäydinpuudutuksessa tehtävä kiireellinen sektio tai nukutuksessa tehtävä hätäsektio.