Koeputkihedelmöitys (IVF)

Koeputkihedelmöityshoito eli IVF-hoito (in vitro fertilization) on vakiinnuttanut paikkansa tehokkaimpana lapsettomuuden hoitokeinona viimeisten 30 vuoden aikana. Koeputkihoitoa voidaan käyttää lähes kaikissa lapsettomuusongelmissa, niin naisesta kuin miehestäkin johtuvissa hedelmällisyyshäiriöissä. Koeputkihedelmöitystä käytetään niissä tapauksissa, joissa hedelmöitymisen ja raskauden alkamisen todennäköisyys muilla keinoin on hyvin pieni.

IVF-hoito menetelmänä

Koeputkihedelmöitys on menetelmä, jossa munarakkuloiden kasvua edistetään ihon alle pistoksina FSH-hormonin avulla. IVF-hoidossa munasarjoihin pyritään kasvattamaan useampia munarakkuloita kerrallaan. Munasolut otetaan talteen ultraääniohjatussa munasolujen keräyksessä. Laboratoriossa munasolut hedelmöitetään pestyillä siittiöillä (maljahedelmöitys). Hedelmöityneitä munasoluja ja niistä kehittyneitä alkioita viljellään laboratoriossa soluviljelykaapeissa tarkasti valvotuissa olosuhteissa alkionsiirtopäivään asti.

Alkionsiirto munasolukeräystoimenpiteen jälkeen

Alkio siirretään kohtuun 2–6 päivän kuluttua hedelmöityksestä. Saaduista alkioista valitaan yksi tai enintään kaksi kehitysvaiheeltaan parasta alkiota siirrettäväksi kohtuun. Loput hyvälaatuiset alkiot pakastetaan mahdollista myöhempää käyttöä varten. Alkion kiinnittymistä kohtuun tuetaan keltarauhashormonilääkityksellä.

Noin joka kolmas alkionsiirto johtaa lapsen syntymään. Jos nainen on alle 35-vuotias, noin puolet pareista tarvitsee vain yhden munasolukeräyksen saadakseen lapsen.

Tulokset alkionsiirron jälkeen

Tulosten parantuessa siirrettävien alkioiden lukumäärä on vähentynyt. Nykyisin siirretään yhä useammin vain yksi alkio kerrallaan. Yhden alkion siirrot eivät ole heikentäneet hoitojen onnistumista, mutta kaksosraskauksien määrä on vähentynyt tehokkaasti. Kaksosraskaus on suurin yksittäinen riskitekijä vastasyntyneen terveydelle.

Pakastetun ja sulatetun alkion siirto eli PAS/FET

Alkionpakastus- ja sulatusmenetelmät ovat osa koeputkihedelmöityshoitoa (IVF ja ICSI). Alkion pakastus mahdollistaa munasolujen keräyksestä saatujen alkioiden säilömisen ja mahdollisen siirron myöhemmin. Korkeatasoisten pakastusmenetelmien kehittyminen on ollut edellytys siirtymisessä yhden alkion siirtoon.

Keskimäärin 95 % alkioista selviytyy pakastus- ja sulatusprosessista vitrifikaatiomenetelmällä.

Pakastetun alkion siirto voidaan toteuttaa joko naisen luonnollisessa kuukautiskierrossa tai korvaavan hormonihoidon avulla.

Luonnollisessa kierrossa tehtävä hoito tehdään yleensä, jos kuukautiskierto on säännöllinen (26–32 päivää). Ultraäänitutkimuskäynnillä ohjeistetaan ovulaatiohuipun testaaminen kotona tehtävällä testillä (LH-testi). Alkionsiirtopäivä sovitaan alkion iän ja ovulaatiotestin perusteella.

Pakastetun alkion siirto tehdään hormonihoidon aikana, jos kuukautiskierto on epäsäännöllinen tai lääkäri on katsonut sen tarpeelliseksi. Estrogeenitableteilla kasvatetaan kohdun sisälimakalvo sopivan paksuiseksi. Keltarauhashormonilla limakalvo muutetaan otolliseksi alkion kiinnittymiselle. Estrogeeniannos sovitaan yksilöllisesti lääkärikäynnin yhteydessä. Alkionsiirtoajankohta sovitaan ultraäänitutkimusten perusteella sekä alkion iän perusteella.

Noin joka kolmas pakastetun alkion siirto johtaa kliiniseen raskauteen. Synnytykseen johtavan raskauden alkamisen todennäköisyys on noin 20–25 % alkionsiirtoa kohti.