Strictly Style -blogi: ”Hedelmällisyysahdistus”
Strictly Style -blogia kirjoittava Hanna Väyrynen puhuu hedelmällisyysahdistuksesta: "Oikeaa aikaa saada lapsia ei tunnu olevan."
”Otin hiljattain osaa Felicitas Mehiläisen järjestämään paneelikeskusteluun, missä puhuttiin hedelmällisyysahdistuksesta. Keskustelussa oli lisäkseni Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkärit Tiina Hakala-Ala-Pietilä sekä Tarja Olkinuora, tutkimusprofessori Mika Gissler (THL) sekä Anna Rotkirch Väestöliitosta. Ehkäisystä tiedetään tätä nykyä paljon, mutta miten paljon tiedämmekään omasta hedelmällisyydestä?
Tämä on aihe, mistä puhutaan harmittavan vähän. Ensisynnyttäjän keski-ikä nousee tasaiseen tahtiin kun lasten ”hankintaa” (kaikkihan me tiedämme, ettei lapsia vain hankita) lykätään yhä pidemmälle. Syitä tähän on monia. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan urapaineet ja usko lääketieteellisiin ratkaisuihin ovat naisilla yleisin syy, kun miehillä on sopivan kumppanin puuttuminen. Hän korostaa, että ei halua syyllistää naisia eikä aiheuttaa vääränlaista ahdistusta. Hän haluaa vain muistuttaa faktoista. Totuus on, että naisella hedelmällisyys laskee huomattavasti 35 ikävuoden jälkeen. Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkäri Tarja Olkinuora huomautti, että mikäli naisella on olemassa perhehaaveita, mutta ei vielä sopivaa kumppania tai aika ei muuten ole oikea, tulisi munasoluja pakastaa viimeistään ennen 35 ikävuotta. Tilastot ovat synkkää kuunneltavaa: 36-vuotiaana kymmenen munasolua pakastaneella naisella on vain noin 30 prosentin todennäköisyys synnyttää elävä lapsi niiden avulla. Munasolun pakastamisellakaan ei siis saada täyttä varmuutta siitä, että niistä syntyy lapsi.
Yksilönä tätä kaikkea kuunnellessa minullekin nousi ahdistus, vaikka olen kolmen lapsen äiti. Miltä tämä kaikki mahtaa tuntua 35 ikävuotta lähestyviltä naisilta kenellä ei vielä lapsia ole, mutta oma perhe on vielä haaveissa? Naisiin kohdistuu tänä päivänä niin valtavasti erilaisia paineita. Olemme kasvaneet siihen ajatukseen, että voimme saada kaiken. Ensin hoidetaan opiskelut, käydään vaihdossa näkemässä maailmaa, sitten lähdetään luomaan uraa ja lapset tulevat sitten joskus kun oma asema töissä on vakaa. Ongelma on, että työelämä ei juuri kannusta nuoria naisia lapsentekoon. Moni kokee, ettei uskalla jäädä äityslomalle. Oikeaa aikaa saada lapsia ei tunnu olevan. Varmaan myös siksi yhä useampi valitsee nyky-yhteiskunnassa tietoisen lapsettomuuden. Joka viides suomalainen nainen jää lapsettomaksi, näistä tosin moni ilman omaa tahtoaan. Suurimmassa vaarassa tilastollisesti ovat korkeasti koulutetut naiset.
Noin 15 prosentilla pariskunnista on jossain elämänsä vaiheessa vaikeuksia saada raskautta alulle. Kun biologinen kello tikittää ja lasta ei kuulu, se on yksi vaikeimpia asioita naisen elämässä. Läpi elämän on tehty kaikki, että lasta ei tulisi liian aikaisin. Sitten sopivan ajan tullen asia on yht’äkkiä niin järjettömän haastavaa. Moni pyörittelee erilaisia skenaarioita päässään ja miettii, että olenko tehnyt tämän itselleni? Odotinko liian pitkään? Käytinkö vääränlaista ehkäisyä? Syyllisyys hiipii väistämättä. Lapsiasiat ovat niin äärimmäisen hauras ja arka aihe, mistä voi muodostua pahimmillaan läpi elämän kestävä kipukohta. Asian kanssa kamppailevat naiset jäävät liian usein yksin. Aihe muodostuu niin kipeäksi, ettei yksinkertaisesti ole voimia puhua asiasta ääneen. Lasta yrittävälle naiselle kuukautisten alkaminen on hetki, milloin voi olla vaikea yrittää pitää itseään edes kasassa. Tyhjyys ja suru muistuttavat olemassa olostaan joka kuukausi, vaikka sitä kuinka aktiivisesti yrittäisi työntää sivuun. Siksi hyvääkin tarkoittavat raskausutelut voivat satuttaa syvästi. Toiveet oman lapsen saannista ovat herkän hauraita. Niihin liittyy paljon epävarmuutta ja pelkoa”, kirjoittaa Hanna Väyrynen blogissaan.
Lue koko blogiteksti tästä linkistä.