Naisen hedelmällisyys ja sen tutkiminen 

Naisen hedelmällisyys on yksilöllistä. Se on korkeimmillaan 20–24 vuoden iässä ja alkaa laskea 30 vuoden jälkeen, jyrkemmin 35-vuotiaana. Ikä on merkittävin naisen hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä, mutta siihen vaikuttavat myös monet muut ulkoiset ja sisäiset tekijät, joihin useaan voi itse vaikuttaa. 

Nykyisten tutkimusmenetelmien avulla voidaan selvittää yksilöllisesti hedelmällisyyteen vaikuttavia taustatekijöitä ja luoda saadun tiedon avulla omalle hedelmällisyydelle paremmat olosuhteet. Hyvissä olosuhteissa alkanut raskaus on edullista myös syntyvän lapsen terveyden kannalta.  

Hedelmällisyys ja naisen ikä 

Ikä on merkittävin hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä. Munasolujen määrä vähenee ja niiden laatu heikkenee iän myötä. Hedelmällisyys alkaa laskea 30 ikävuoden jälkeen ja merkittävästi 35 ikävuoden jälkeen. Yli 40-vuotiaiden naisten hedelmällisyys lähtee erittäin voimakkaaseen laskuun ja 43 vuoden jälkeen ennuste tulla raskaaksi omilla sukusoluilla hoidollisestikin on heikko.

Joskus elämäntilanne ei ole otollinen lastenhankinnalle, silloin voi harkita hedelmällisyyden säilyttämistä pakastamalla munasoluja ennakkoon.

Muut hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät 

Naisen hedelmällisyyteen vaikuttavat monet tekijät. Perimä, perussairaudet, gynekologiset sairaudet sekä ympäristötekijät voivat heikentää hedelmällisyyttä. Yleisimmät hedelmällisyyttä mahdollisesti heikentävät sairaudet ovat endometrioosi, ovulaatiohäiriöt, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) ja kohtuviat. 

Myös elintavat, kuten ruokavalio, liikunta, tupakointi ja alkoholin käyttö, vaikuttavat naisen hedelmällisyyteen. Tasapainoinen ruokavalio, riittävä uni, säännöllinen liikunta ja terveiden elämäntapojen ylläpitäminen tukevat hedelmällisyyttä. Suun ja hampaiden terveydestä kannattaa pitää huolta, sillä heikko suuhygienia on yhdistetty heikentyneeseen hedelmällisyyteen. Myös pitkäaikainen stressi ja ylipaino voivat heikentää hedelmällisyyttä. Lue lisää elintapojen vaikutuksesta hedelmällisyyteen.

Hedelmällisyyden tutkiminen  

Hedelmällisyyden tilaa voidaan tutkia monin eri tavoin, muun muassa hormonimäärityksillä, lääkärin vastaanotolla ultraäänen avulla sekä ovulaation ajankohdan selvittämisellä. Hedelmällisyyttä voidaan arvioida myös AMH-mittauksella, joka kertoo naisen munasarjojen toiminnallisesta kunnosta. 

Alla on kuvaus naisen hedelmällisyyteen liittyvistä tutkimuksista vastaanotolla ja mahdollisesti sen jälkeen. Jatkotutkimukset räätälöidään aina henkilökohtaisesti löydösten perusteella.  

1. Esitiedot | Ennen vastaanottoa nainen täyttää esitietolomakkeen, jossa tiedustellaan perusteellisesti hedelmällisyyteen vaikuttavia asioita kuten perusterveyteen ja gynekologiseen terveyteen liittyviä tietoja. Nämä keskustellaan vastaanotolla läpi perusteellisesti. 
2. Kliininen tutkimus | Fyysinen tutkimus sisältää naisen yleistilan ja gynekologisten elinten tutkimukset (spekulatutkimus ja pikkulantion tunnustelu).  
3. Ultraäänitutkimus | Ultraäänitutkimus antaa lisätietoa kohdun, munatorvien ja munasarjojen rakenteesta. Tutkimuksen avulla voidaan määrittää antraalifollikkeleiden määrä, joka kuvastaa munasarjojen toiminnallista reserviä. Sen avulla poissuljetaan myös mahdolliset rakennepoikkeavuudet, joilla voi olla vaikutusta hedelmällisyyteen. 
4. Ovulaation toteaminen ja kierron kartoitus | Ohjeet ovulaatiotestin tekemiseen, loppukierron pituuden määrittäminen 
5. Hormonitutkimukset | Hormonitutkimukset ovat olennainen osa hedelmällisyyden arviointia. Tutkimuksissa mitataan usein AMH, FSH (follikkelia stimuloiva hormoni), LH (luteinisoiva hormoni), TSH, progesteroni ja prolaktiini. Nämä hormonit vaikuttavat ovulaatioon ja yleiseen lisääntymisterveyteen. Lisäksi tarkastetaan tarpeen mukaan perusverikokeita. 
6. Kohdun limakalvon/kohtuontelon tutkimus | Kohtuonteloa voi tarvittaessa tutkia ultraäänitutkimukseen lisättävällä nestetäytöllä, koepalalla tai tähystämällä (ns. hysteroskopia) 
7. Geenipaneelit ja kantajuustutkimukset | Geenipaneelit voivat paljastaa perinnöllisiä sairauksia, jotka voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen tai raskauden kulkuun. Kantajuustutkimukset ovat tärkeitä, erityisesti jos perhehistoriassa on geneettisiä sairauksia. Nämä testit auttavat arvioimaan riskiä tiettyjen sairauksien siirtymisestä eteenpäin.  

Raskaaksi tuleminen on helpompaa nuorempana ja hyvien elämäntapojen vaaliminen parantaa ennustetta. Jos raskaustoive siintää vielä tulevaisuudessa ja itsellä herää huoli omasta hedelmällisyydestä, on hyvä varata aika hedelmällisyystarkastukseen, jossa käydään läpi hedelmällisyyteen vaikuttavia taustatekijöitä ja annetaan henkilökohtaisia suosituksia.   

Joskus elämäntilanne ei ole otollinen lastenhankinnalle. Tällöin voi harkita hedelmällisyyden säilyttämistä pakastamalla munasoluja ennakkoon.