AJANVARAUS
Siirry pääsisältöön
Asiantuntijakirjeet

Psykoterapeutti Outi Ansamaan kirje miehelle, joka käy läpi lapsettomuushoitoja

Felicitas Mehiläisen seksuaali- ja paripsykoterapeutti Outi Ansamaa kirjoitti kirjeen miehelle, joka käy puolisonsa kanssa läpi lapsettomuushoitoja. Kirje on osa kirjoitussarjaa, jossa Felicitas Mehiläisen asiantuntijat kannustavat lukijaa pohtimaan omaa hedelmällisyyttään ja suhtautumistaan siihen.

Miltä lapsettomuus tuntuu miehestä ja miten lapsettomuus vaikuttaa parisuhteeseen?

Hei mies,

Saatat tällä hetkellä kokea olevasi puolisosi kanssa elämänne vaikeimman asian äärellä. Olet jo ehkä pikkupojasta asti halunnut tulla isäksi, mutta nyt tämän toiveen toteutuminen tuntuu olevan vaarassa. Pelko siitä, ettei toiveesi toteudukaan, voi laukaista kriisin, josta tulette kuitenkin selviämään yhdessä.

Lapsettomuuskriisi on laaja-alainen, sillä se on sekoitus kehitys- sekä traumaattista kriisiä ja siinä on nähtävissä myös klassiset surutyön vaiheet: järkytys, torjuminen, reagoiminen, sureminen ja hyväksyminen. Lapsettomuuskriisi koetaan psyykkisenä, seksuaalisena ja sosiaalisena kriisinä, joka ravisuttaa niin yksilöä kuin parisuhdettakin. Kriisi voi olla pitkäkestoinen, sillä sitä käy läpi kaksi ihmistä usein eri tavoin ja eri aikoina. Tämä eriaikaisuus mahdollistaa sen, että puolisot voivat vuorotellen kannatella toisiaan.

Moni mies kuvailee lapsettomuuskriisiä tunteiden vuoristoradaksi, jossa keinutaan tunteiden ääripäästä toiseen. Syyllisyyden ja häpeän tunteet ovat voimakkaita silloin, kun selitys lapsettomuuteen on löytynyt miehestä. Syyllisyyttä saatat tuntea myös siitä, että rakas kumppanisi joutuu käymään läpi raskaita hoitoja. Voit tuntea olosi neuvottomaksi, kun et kykene poistamaan puolisosi tuskaa ja ratkaisemaan lapsettomuutta.

Myös voimakkaat vihan ja kateuden tunteet kuuluvat lapsettomuuskriisiin. Suvun tilaisuuksiin osallistuminen voi tuntua sinusta vaikealta, sillä kyselyt lasten hankinnasta ahdistavat. Saatat vältellä ystäviäsi, joilla on lapsia. Muiden miesten näkeminen lastensa kanssa saattaa laukaista musertavan pelon siitä, ettet itse koskaan voisi tulla isäksi. Lasten ja raskaana olevien näkeminen sekä toisten pariskuntien raskausuutiset repivät esiin kipeimmät tuntemukset tyhjästä sylistä.

Lapsettomuuskriisin herättämät tunteet omaa itseäsi kohtaan voivat olla armottomia. Saatat esimerkiksi kokea olevasi vajavainen, kun et kykene saamaan puolisoasi raskaaksi tai tarjoamaan lapsenlapsia vanhemmillesi. Miehisyyden ytimeen iskee kipeästi myös tuttavien raa’alla “leikkimielellä” heittämät kommentit lapsettomista miehistä.

Kateuden, vihan, elämän epäreiluuden, riittämättömyyden ja ulkopuolisuuden tuntemukset ovat täysin normaaleja. Samoin surun tunne siitä, mistä pelkää jäävänsä paitsi.

Lapsettomuushoitojen aikana seksiin liittyvät haasteet ovat tavallisia. Seksuaalinen haluttomuus, erektiohäiriöt sekä viivästynyt tai herkkä siemensyöksy ovat yleensä ohimeneviä, mutta jatkuessaan niihin on hyvä hakea apua.

On tärkeää ymmärtää, ettei ole olemassa niin sanottuja miesten ja naisten tapoja käydä läpi lapsettomuuskriisiä. Naisen ja miehen fyysiset erot voivat kuitenkin muovata roolejanne kriisin keskellä omanlaisikseen, ja näin ollen altistaa tietynlaisille tuntemuksille.

Mies kannattelee usein puolisoaan kriisin alkuvaiheessa, sillä tällöin voimakkaammin reagoi yleensä nainen. Tämän on ajateltu johtuvan siitä, että nainen kantaa vastuun raskaudesta sekä synnytyksestä ja hoitotoimenpiteet keskittyvät häneen. Etenkin lapsettomuushoitojen aikana saatat joutua oman surutyösi lisäksi keskittymään myös toivon ylläpitämiseen.

Mies voi kokea itsensä ulkopuoliseksi lapsettomuushoitojen ja -kriisin keskellä. Jos puolisosi on vaikea kertoa tuntemuksistaan, saatat kokea tulleesi suljetuksi parisuhteenne ulkopuolelle. Ulkopuolisuuden tunnetta voi lisätä myös se, että tutkimukset ja hoidot kohdistuvat pääasiassa puolisoosi. Tämän vuoksi teidän olisi hyvä osallistua lääkärikäynneille yhdessä. Yhteiset lääkärikäynnit pitävät myös sinut tilanteen tasalla ja lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Puolisoiden erilainen tapa käsitellä lapsettomuuskriisiä voi tuoda parisuhteeseen väärinymmärryksiä ja ristiriitoja. Jos et kykene kuvaamaan tuntemuksiasi, voi puolisosi saada käsityksen, ettei toive lapsesta olisikaan sinulle niin tärkeä. Olet kuitenkin ehkä vältellyt omista tuntemuksistasi kertomista, jottet lisäisi puolisosi taakkaa. Sinulle rakkaaseen henkilöön kohdistuneiden hoitojen ja toimenpiteiden katsominen vierestä on vaikeaa, ja saatat tuntea neuvottomuutta siitä, miten lohduttaa häntä. Oikeita sanoja ei löydy.

Usein kuvitellaan, että puolison pitäisi sanomattakin ymmärtää, mitä toinen tuntee ja tarvitsee. Pariskuntana teidän olisi kuitenkin hyvä keskustella siitä, millainen tukeminen ja lohduttaminen toimii teille. Puolisoina teidän olisi myös tärkeää löytää yhteinen kohtaamiskanava, jotta pysyisitte toistensa “kartalla” myös kriisin aikana. Tämä kohtaamiskanava voi olla esimerkiksi keskustelua, läheisyyttä, yhteistä tekemistä tai sanatonta viestintää.

Olisi hyvä käydä keskustelemassa asiantuntijan kanssa heti kriisin alkuvaiheessa. Tällöin voitte löytää sopivia työkaluja kriisin käsittelemiseen sekä toistenne tukemiseen. Terapiassa käsitellään muun muassa kriisin luonnetta, itselle ominaista tapaa käsitellä sitä, haavoittuvuuksia, tapoja kommunikoida sekä sitä, mitkä asiat lohduttavat ja miten kohdata toinen. Terapia voi auttaa ymmärtämään sitä, millaisia erilaisia keinoja teillä on pariskuntana käsitellä lapsettomuuskriisiä ja surutyötä.

Mikäli koet, ettei suhteessanne ole tilaa myös sinun surullesi, on terapeutilla käynti hyväksi. Lapsettomuuskriisissä surutyö on haastavaa, sillä silloin surraan jotain äärimmäisen merkityksellistä, jota ei kuitenkaan koskaan ole ollut olemassa. On myös hyvä tunnistaa, milloin kriisin tuoma alakuloisuus ja ahdistuneisuus muuttuvat masennukseksi. Tällöin tarvitaan asiantuntijan apua. Asiantuntijan apua tarvitaan myös silloin, jos surutyösi tuntuu jumittuneen tai häpeä on niin voimakas, että se estää sinua kokemasta muita tunteita.

Jos puolisot kääntyvät emotionaalisesti poispäin toisistaan, lapsettomuuskriisistä tulee molemmille vieläkin raskaampi. Jaksatte puolisoina paremmin, kun jaatte taakan yhdessä. Terapia voi auttaa teitä vahvistumaan niin yksilöinä kuin pariskuntanakin. Terapian avulla vahvistuva hyvä itsetuntemus auttaa kriisissä, sillä itsetunto tulee väistämättä kokemaan kolhaisun. Voit käydä terapiassa yksin, mutta yhdessä käyminen on myös suotavaa. Onhan kyse teitä yhteisesti koskevasta asiasta.

Sinusta saattaa nyt tuntua, että lapsettomuuskriisistä selviäminen on mahdotonta. Kriisi on kuitenkin aina kasvun paikka, jonka mukanaan tuomat hyvät asiat huomaa viimeistään sen päätyttyä. Monet parit kertovatkin, että lapsettomuuskriisin myötä heidän suhteensa on vahvempi ja syvempi kuin koskaan.

Outi Ansamaa
Seksuaaliterapeutti ja paripsykoterapeutti

Lue lisää tuesta ja neuvonnasta

Lue myös

Miksi Felicitas Mehiläinen

17 500

lasta autettu maailmaan

30

vuotta lapsettomuushoitojen edelläkävijänä

1990

vuodesta lähtien

Felicitas Mehiläinen on lapsettomuushoitojen uranuurtajana Suomessa.
Meille kaikki ovat samanarvoisia. Haluamme auttaa juuri sinua toteuttamaan unelmasi perheestä.
Pääset nopeasti ja helposti alkuun varaamalla maksuttoman ensikäynnin lapsettomuushoitajalle. Aiempia tutkimuksia tai lähetettä ei tarvita.
Meillä on pitkä ja vankka kokemus ja osaaminen lapsettomuuden hoidosta hyvin tuloksin. Hoitoon tulevista 80 % saa lopulta syliinsä toivomansa lapsen.
Käytössämme ovat lapsettomuustutkimuksen viimeisin tietämys ja uusimmat menetelmät. Meiltä saat yksilöllistä hoitoa.
Toimimme neljällä paikkakunnalla: Helsinki, Turku, Oulu ja Lappeenranta. Hoitojen aloitus onnistuu myös Vaasassa. Vastaanottoja myös etänä.