Felicitas Mehiläisen perhe- ja paripsykoterapeutti Tiina Ahonen kirjoitti kirjeen henkilölle tai parille, joka käy läpi lapsettomuushoitoja tai muutoin kärsii lapsettomuudesta. Kirje on osa kirjoitussarjaa, jossa Felicitas Mehiläisen asiantuntijat kannustavat lukijaa pohtimaan omaa hedelmällisyyttään ja suhtautumistaan siihen.

Miten käy henkisen jaksamisen, kun lapsettomuushoidot tai lapsettomuus jatkuvat pitkään?

Hei sinä, joka käyt läpi lapsettomuushoitoja tai kärsit muutoin lapsettomuudesta. Kamppailu henkisen jaksamisen kanssa tuntuu varmasti vuoristoradalta ja toivon ja pettymyksen jatkuva vuorottelu kuormittavat. Usean pettymyksen jälkeen yrität ehkä jo suojata itseäsi ja toivot, ettet enää toivoisi. Mutta ihmismieli ei toimi niin, vaan silti toivo aina herää. Tiedän, että pettymyksen jälkeen vaatii voimia saada itsensä taas kasattua uuteen yritykseen.

Pohdit ehkä, miksi minä tai me emme saa lasta, kun toisille se on niin helppoa. Mihin asti raskautta kannattaa yrittää? Ja miten elämä rakentuu sen jälkeen, jos lasta ei tule?

Lapsettomuus aiheuttaa surua, mutta varsinaista surutyötä on vaikea aloittaa, jos on vielä yksikin yritys jäljellä. Puolisot työstävät surua tai pettymystä eri tavalla ja eri vaiheissa, joten myös parisuhde on usein koetuksella lapsettomuuden jatkuessa. Lapsettomuus vaikuttaa parisuhteeseen yksilöllisesti: toisia se hitsaa yhteen, toisia taas loitontaa. Saatat miettiä, jaksaako toinen rinnalla. Samaan aikaan voit pelätä toisen lähtöä ja toisaalta miettiä, pitäisikö hänen antaa lähteä.

Myös omat elämänkokemukset ja -tilanne vaikuttavat siihen, kuinka kovilla henkinen jaksaminen on lapsettomuuden ja lapsettomuushoitojen keskellä. Puhutaan paljon resilienssistä, yksilön sitkeydestä ja sinnikkyydestä, kyvystä selviytyä haasteista. Vaikka tämä kyky on toisilla lähtökohtaisesti vahvempi kuin toisilla, sitä voi myös vahvistaa. Haluan kuitenkin muistuttaa, että mitä tunteita lapsettomuus sinussa herättääkään, kaikki tunteet ovat sallittuja.

Puhuminen on yksi tärkeimmistä keinoista keventää lapsettomuuden aiheuttamaa henkistä taakkaa. Keskustelukumppani voi olla perheenjäsen, ystävä tai terapeutti. Tärkeintä on saada kertoa ilman suodatinta myös kitkerimmät ja katkerimmat tunteet ja ajatukset ilman, että tarvitsee miettiä, mitä toinen itsestä ajattelee. Kaikille puhuminen ei ole luontevaa. Silloin on hyvä olla jokin muu tapa purkaa tunteita – on se sitten musiikkia, maalaamista tai vaikka halonhakkuuta.

Myös fyysinen jaksaminen on välillä vähissä keskellä jatkuvaa tunteiden vuoristorataa. Jos elämä kutistuu lapsettomuuden ja hoitoprosessin ympärille, muista myös keskittyä mukaviin asioihin, joilla saa hyvän mielen ja muuta ajateltavaa. Älä myöskään jää vain pysäkille odottelemaan, vaan suunnittele tulevaa, esimerkiksi lomia ja remontteja. Jos raskaus alkaa ja suunnitelmia pitää siirtää, niin se on pelkästään ihana asia!

Joskus ulkopuoliselle voi olla helpompi puhua kuin ystävälle tai läheiselle. Meidän terapeuttien vastaanotolle kannattaa tulla keskustelemaan missä tahansa vaiheessa lapsettomuutta. Aloitan usein kysymällä ihmisen elämäntarinasta, lapsettomuuspolusta sekä kokemuksista ja tunteista liittyen omaan itseen, puolisoon ja toivottuun lapseen. Keskustelemme yleensä myös toimintamalleista, suhteista läheisiin ja ystäviin, arjen sujumisesta ja sujumattomuudesta sekä lapsettomuuteen liittyvästä surutyöstä.

Tervetuloa vastaanotolleni. Voin auttaa sinua löytämään uusia keinoja tukemaan henkistä jaksamista lapsettomuuspolullasi.

Tiina Ahonen
Perhe- ja paripsykoterapeutti

Lue lisää tuesta ja neuvonnasta

Lue lisää #henkilökohtuisesti -kampanjasta